Tekstiä voi taas tulla jonkun verran...kun näillä tytöillä ajan taju häviää. Hieman vierähti viimeisestä, mutta palaillaampa muutaman viikon tunnelmiin.
Viimeks oltiin lähössä viikonloppua viettää ja kartartalta päädyttiin Sanuriin. Paikka kuhisi vanhuksia ja kuhertelevia pariskuntia, eli aivan meikäläisten paikka! Yöelämää tuskin oli lainkaan, mutta sitäkin paremmat rannat. Nautittiin täysin siemauksin valkoisesta hiekasta ja turkoosista merestä. Rentouttava viikonloppu.
Viikko alkoi normaalisti, mutta suurin osa lapsista oli koulussa joten hiljaista oli. Vietiin yhtenä päivänä muutamat lapset uimaan ja maksettiin ne sisälle, koska näillä ei paljoa ole omasta takaa. Aikaisemmin viikolla kuultiin, että kävelymatkan päässä on uimala johon pääsee uimaan. Ite ollaan aamusin kävelty sinne ottamaan aurinkoo ja uimaan matkaa. Hyvä päivän aloitus enne töitä. Liikunnasta tuli mieleen, että joka päivä lapsilla on liikunta-aika viideltä. Tollon päästään itekki lenkille. Lähistöllä on erillinen lenkkeily alue, jossa pääsee rauhassa juoksemaan. Voitteko uskoo, että näissä helteissä nämä tytöt vetää lenkkiä ja lihaskuntoa joka ikinen päivä :D Tätä menoo pitäis jo jossain alkaa näkyykki... (Sussulta terkkuja iskälle, että valkosen leivän ja nutellan korvikkeena täällä päässä toimivat kitkat patukat, energiajuomat ja katukojun herkut. Pöksyt eivät taidakkaan enää roikkua....) Viikko päättyi töissä ranta retkeen. Orpokodin kaikki lapset lähti mukaan ja päivä vietettiin Sanurin rannalla. Otettiin mukaan omia pelejä ja vehkeitä, joita pelattiin pitkin päivää. Lapset tykkäs meijän peleistä ja oli kovin innoissaan. Rannalta mentiin kaikki ulos syömään. Ruuasta puheen ollen, jollei olla jo ylistetty tarpeeks niin saadaan aivan mahtavaa ruokaa orpokodilla. Ihania herkkuja!!!
Taas koitti viikonloppu ja tytöt suuntas luvattuun Bilekylään eli KUTAA kohden. Se oliki aikamoinen reissu se! Tutustuttiin ensimmäisen kerran ihmisiin ja vieläpä hyvännökösiin ihmisiin ;) Ostoksetki jäi tekemättä kun tytöt rentoutu poolilla. Sussu menee viimesillä piilarinesteillä, koska se oli ainoa asia mikä sen piti sieltä ostaa. Eipä tullut ostaneeksi ja kaiken lisäksi se vietti koko viikonlopun yhdellä piilarilla, koska se toinen katos mystisesti. Viikonlopusta olis paljon kerrottavaa, mutta kuvat saattavat kertoa enemmän facessa ;D
Viikko alkoi oikeilla enkun tunneilla. Saatiin lisäavuks Fajair indonesialainen vapaaehtoinen, josta ajateltiin olevan enemmän hyötyä kun haittaa, mutta toisin kävi. Aikamoinen itsestään puhuja ja ensimäinen englannin tunti vierähtikin siinä kun se kertoi lapsille hänen oman elämän kertansa ja ohjeita hyvän elämän saavuttamiseksi. Itsehän hän ei tee töitä lainkaan ja pitää kitaran soittoa neljän seinän sisällä ihanteellisena elämäntyylinä. Onneks meillä on hauskaa sen kustannuksella ja ainakin yritetään opettaa itse englantia ja pysyä siinä aiheessa.
Eilen järjestettiin lapsille olympialaiset pihalla ja palkittiin kolme parasta joukkuetta. Huomattiin, että lapsilla on paljon hahmottamis vaikeuksia ja on hauska nähdä ero suomalaisten ja indonesialaisten lasten välillä, nämä eivät osaa kilpailla keskenään. Aika kulkee ja kiire ei oo mihinkään. Eihän kyse olekaan voittamisesta, mutta meille henkilökohtaisesti oli hauska huomata, että suomessa jo pienestä pitäen ollaan kilpailuhenkisiä. Lapset nautti ohjatusta toiminnasta ja niin nautittiin mekin.
Nyt ollaan jo perjantaissa, mutta loppukevennyksenä halutaan kertoa kahden viikonkoho kohdat!!
Käytiin eilen paikallisessa marketissa ostamassa vessapaperia. Kun päästiin kassalle myyjä katsoo kummissaan kahta valkoista paperirullaa ja pyörittelee niitä käsissään. Sussu tokaisee siihen väliin, että me todellakin tarvitaan noita. Noh siinä samassa myyjä (miesmyyjä) vastaa, että me ei vaan me käytetään käsiä ja vettä. ( Osaatte varmaan kuvitella tarinaan liittyvät käsimerkit joita se käyttää..) Tytöt siinä tulipunasena pissat housussa nauraa eikä saa muuta ajatusta mieleen, kuin mies pytyllä paikalliseen tyyliin....Siinä samalla itse tajuaa mitä on selittämässä ja ainoa mitä saadaan selville on se, että hän on muslimi ja siksi tekee niin. Ainoa kysymysmerkki tällä reissulla on siis se, että miksi muslimit eivät saa käyttää vessapaperia? Kyllä me se vielä saadaan selville kunhan tästä poiketaan marketin kautta kämpille.
Kämpillämme vierailee usein eri ötököitä ja useimmiten liskoja metsästellään. Viime yönä heräsin siihen, kun yks käveli kädessä. Siinä meni jokunen tunti kun herään uudestaan kun Sussu tarraa muo nilkoista kii ja suoristaa jalat ja huutaa, että tuolla se menee ja osottaa seinää. Minähän luulin, että se lisko ja olin ihan mukana jutussa. Kunnes Sussu vastaa, että ei kun varas. Ja seuraavaks näyttää ovee ja huutaa, että tonne se meni etkö nähny! Tätä on jatkunu jo kuukauden päivät. Sussu ei nuku öisin yhtään vaan piilottelee kännyköitä ja kukkaroa tyynyn alla, kun unissaan luulee kämpässä olevan muitakin. Mulla on mielenkiintoset yöt ku joka yö on joku uus tarina menossa, missä Sussu elää ihan mukana. Ei ihme, että se on päivisin niin poikki. On toi varkaitten jahtaaminen raskasta hommaa ;D
Tulevana viikonloppuna lähtedään Ubudiin. Shoppailun ihme kaupunkiiin ja monkey forestiin.
Kuullaan taas kahden viikonpäästä hehheee!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti